On täällä jotain tehtykkin. Tämän valmistus on ollut pidempi projekti. Sitä on tehty aina silloin kun kerkee. Eli eilen olin ystävien järjestämissä Ystävänpäivä naamiaisissa. Oma hahmoni tuli työkaverini mielestä ja siitä se ajatus sitten lähti.

Päivä alkoi kampaajalla, jossa tehtiin minulle rastanuttura, pohjana ajatukselle Narnian tarinoiden Velho ja Leijona  elokuvan Lumikuningatar. Itselläni melkein musta tukka, joten tukka vaati hieman väriä päälleen. Päällä valkoinen lakka ja sipaus glitterilakkaa. Helmi punokset on tehty helmistä joissa jokatoinen on kirkas ja joka toinen mattahelmi, pujotettuna rautalankaan. Helmien päälle suihkutettiin kuitenkin valkoista lakkaa, koska alkuperäinen väri jäi jotenkin upoksiin, näin saatiin se näkymään paremmin. Kampaaja laittoi minulle myös tekoripset joissa, turkooseja strasseja.

Puvun tein Fleecestä. Jokin hääpuvun kaava se oli Suuresta Käsityökerhon lehdestä. Muokattuna aika paljon, sillä tähän ei tarvittu vuorta, eikä todellakaan tarvinnut edes kääntää kaula-aukon ja hihansuoden reunoja. Lumihiutale punos on askartelupunosta. En tiedä kestääkö pesua. Mekko on nyt pesussa, sillä laahus ei juurikaan kestänyt ravintolan lattian lika määrää. Mutta se oli tiedossa, ja mekkohan on tehty vain tätä iltaa varten. Mikäli sitä on mahdollisuus käyttää myöhemminkin niin murehdin laahusta helmaa vasta sitten.

Puvun takana olis laahushelma josta nyt ei sitten tullut kyllä hyvää kuvaa. Muutenkin oli jo kovin pimeää kun lähtöä tein juhlaan. Alunperin ostin palakopasta valkoista karvaa siinä ajatuksessa että teen siitä "takin" tai hihakkeet. Viimehetkellä kuitenkin päädyin siihen että kyllä kuningattarella täytyy olla viitta. Ja jätin kankaan ehjäksi ja kannoin sitä mukanani harteilla. Tosin jossakin kohtaa viitta odottelin minua kiltisti penkillä. Nyt kangas on vielä ehjä ja siitä saa vaikka koristetyynyjä jossei muuta. (kunhan lähtee puhtaaksi.) 

Normaalisti en kasvoja ole täällä näyttänyt, mutta menköön tällä kertaa. Ja se joka bongasi Kotivinkin kautta minun leivontasivuni niin on ehkä eksynyt tännekkin ja nähnyt jo kasvoni.

Jonkinnäköin Olympianeulekkin täältä varmaan vielä tulee, sitä odotellessa, ihania pakkaspäiviä itsekullekkin.